Peter Åström toimii Pohjola Sairaalassa ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä. Pohjola Sairaala on FC Hongan kumppani ja ohjaamme seuran pelaajat loukkaantumistilanteissa Pohjola Sairaalan hoitopolulle.

Åströmillä on paljon kokemusta urheilumaailmasta ja hän on toiminut aktiivisesti ja pitkään myös FC Hongassa. Tällä hetkellä Åström toimii joukkuelääkärinä FC Hongan miesten edustusjoukkueessa sekä Jokereiden KHL-joukkueessa ja amerikkalaisen jalkapallon miesten maajoukkueessa. Peter on myös toiminut FC Hongassa useamman vuoden ajan 2004 syntyneiden poikien akatemiajoukkueen huoltajana ja edelleen B-junioreiden kanssa on jonkin verran huoltotehtäviä.

Peter kertoo taustastaan sekä jalkapalloilijan tyypillisistä vammoista, rasitusvammoista ja niiden kuntoutuksesta. Peterillä on vinkkejä myös ammattilaisuudesta haaveileville pelaajille!

————–

– Työskentelen Helsingin Pohjola Sairaalassa, jossa pidän vastaanottoa. Tarvittavat leikkaukset suoritetaan myös sairaalan tiloissa. Hoidan pääasiassa olka- ja kyynärpäävaivoja, mutta vastaanotollani käy potilaita hyvin vaihtelevien ongelmien kanssa.

Suuri osa potilaista on urheilijoita sekä aktiiviliikkujia, mutta ihan kaikenlaiset ihmiset hakeutuvat vastaanotolleni. Vaikka vastaanottotyö tehdäänkin itsekseen omassa vastaanottohuoneessa, teemme Pohjola Sairaalassa päivittäin tiivistä yhteistyötä kollegoiden sekä fysioterapeuttien kanssa. Lisäksi muut ammattiryhmät ovat tarvittaessa tukena. Näin saavutamme yhdessä parhaan hoitokokonaisuuden.

Teen töitä aktiivisesti eri lajien urheilijoiden kanssa. Joukkuelääkärinä toimin Esport Hongan miesten joukkueessa, Jokereiden KHL-joukkueessa sekä amerikkalaisen jalkapallon miesten maajoukkueessa, joten vietän vastaanottotoiminnan lisäksi kentän laidalla kohtalaisen paljon aikaa.

FC Hongassa toimin joukkuelääkärinä yhdessä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Aleksi Kallioniemen kanssa. Lisäksi joukkueen lääkintähuoltotiimiin kuuluvat seuran fysioterapeutit ja fysiikkavalmentajat. Tämä kokoonpano tuottaa hyvän, monipuolisen ja toimivan kokonaisuuden, sekä sairaalassa että TUP:ssa. Alkuhoito ja tutkimukset tapahtuvat Pohjola Sairaalassa, jonka jälkeen pelaajan kuntoutus siirtyy vähitellen joukkueen fysioterapeutin haltuun.

Jalkapalloilijan tyypilliset vammat, rasitusvammat ja niiden hoito

Jalkapallossa sattuu paljon ruhje- ja vääntövammoja, erityisesti pallontavoittelu- ja kontaktitilanteissa. Tapaturmat painottuvat alaraajoihin, mutta vammoja tulee toki vaihtelevasti koko kehon alueelle. Harjoituksissa vietetään otteluita enemmän aikaa, joten valtaosa vammoista sattuu harjoituksissa. Nuoremmilla futaajilla esiintyy verrattain paljon erilaisia rasitusperäisiä vaivoja. Nämä rasitusperäiset vaivat kehittyvät yleensä vähitellen pidemmän ajan kuluessa.

Rasitusvammat syntyvät hieman eri alueille riippuen pelaajan iästä. Tyypillisimmin nämä esiintyvät nopeamman kasvun aikana. Tytöillä nämä vaivat vaikuttavat olevan jostain syystä hieman yleisempiä. Rasitusvammat paikallistuvat useimmiten jänteiden kiinnityskohtien kasvulinjojen (apofyysi) alueelle.

Tyypillisiä kasvuikäisten rasitusperäisiä vammoja ovat kantaluun takaosan (Severin tauti), sääriluun yläosan (Osgood-Schlatter), polvilumpiojänteen yläosan (Sinding-Larsen-Johansen) sekä lantion alueen apofyysitumakkeiden ylirasitusvammat. Lannerangan rasitusmurtumat ja näiden esiasteet (osteopatia) esiintyy yleensä voimakkaimman kasvupyrähdyksen aikana.

Rasitusvamman oireilu kehittyy yleensä vähitellen. Tavanomainen harjoittelukipu väistyy tavallisesti muutaman päivän kuluessa raskaammasta tai poikkeavasta rasituksesta. Mikäli oireilu jatkuu, tuntuen sekä suorituksen aikana että tämän jälkeen on syytä käydä arvioittamassa tilanne joko lääkärillä tai fysioterapeutilla.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kipua aiheuttavia liikesuorituksia tulisi välttää. Jos kipu estää harjoittelun, eikä kivulle löydy selkeätä selittävää tekijää, kuten ruhje tai muu akuutti lievä vamma on syytä arvioittaa tilanne.

Vammojen ennaltaehkäisy

Keho tottuu raskaampaan rasitukseen, kun kuormitusta nostetaan vähitellen. Liikkuvuuden ja lihasvoimien harjoittelu on hyvä sisällyttää harjoitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Monipuolinen harjoittelu on kannatettavaa, erilaisten liikuntamuotojen tukiessa toisiaan. Palautuminen on tärkeä osa urheilijan elämää. Monipuolinen ja terveellinen ravinto sekä riittävä unen määrä edesauttavat palautumista ja kudosten kehittymistä.

Korkeat harjoitusmäärät ilman riittävää lepoa ja unta, korkealla intensiteetillä tehtävät useat harjoitukset sekä yksipuolinen harjoittelu lisäävät riskiä vammoille. Myös ylisuuret odotukset voivat altistaa rasitusvammoille. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja näin ollen kestävät rasitusta eri tavoin. Tämä on tärkeää ottaa huomioon erityisesti joukkuelajeissa, joissa lapset jaetaan joukkueisiin ja sarjoihin kronologisen iän mukaan.

Useamman lajin tai muutoin monipuolisen liikunnan harrastaminen on suotuisaa lapsen motorisen kehityksen kannalta. Ei siis ole tarvetta harrastaa välttämättä ohjatusti eri lajeja, vaan tärkeää on liikunnan monipuolisuus. Monipuolinen liikunta suojaa lasta rasitusvammoilta, kunhan harjoitusmäärät ovat maltilliset ja viikossa löytyy lepopäiviä.

Vinkkejä ammattilaisuudesta haaveileville

Haaveet ovat saavutettavissa! Vertaa itseäsi muihin järkevissä määrin. Pidä silmät ja korvat auki, ole avoin ja kiinnostunut uusista asioista. Keskity omiin vahvuuksiin ja kehitä heikompia osa-alueita. Tee paljon töitä ja muista urheilun ja vapaa-ajan tasapaino. Koulu, perhe ja kaverit ovat tärkeä osa elämää. Liiku ja urheile itseäsi, älä muita varten. Pelaa joukkueelle.

Vuoden 2021 alussa urheilutoimenjohtajana FC Hongassa aloittaneella Petri Vuorisella on vankka kokemus suomalaisesta jalkapallomaailmasta ja sen kehittämisestä. Vaasasta Espooseen muuttanut Vuorinen aloitti FC Hongassa valmentajana vuonna 2020. Viime kaudella hän toimi miesten edustusjoukkueen tukena ja yhtenä otteluvalmentajana sekä miesten kakkosta pelaavan Honka Akatemian valmennuksessa Riku Paularinteen tukena. Tehtäviin viime kaudella kuuluivat myös pelaajatarkkailu ja pelaajahankinnat sekä SHA-yhteyshenkilönä toimiminen Esport Hongan puolella. Näiden tehtävien kautta Vuoriselle on syntynyt hyvä kuva seuran toiminnasta.

Ennen FC Honkaan siirtymistä Vuorinen toimi 12 vuotta VPS:n liigajoukkueen valmentajana. Vaasasta on matkaan tarttunut kokemusta seuran ja valmennuksen ammattimaisesta kehittämisestä.

– Vaasassa sain kasvaa Veikkausliigan valmentajana tekemällä paljon asioita ja sain olla rakentamassa seuran toimintakulttuuria, kertoo Vuorinen.

Vuonna 2020 yhteistyössä Palloliiton kanssa läpikäydyn laatutaso 5:n kehitysprosessin aikana FC Hongan seurayhteisössä kartoitettiin kehityskohtia. Urheilutoimenjohtajan rekrytointi nousi prosessin aikana esille ja sen katsottiin olevan yksi ensimmäisistä asioista, joka tulisi seurayhteisössä toteuttaa. Vuorisen aiempi kokemus kehitystyöstä sekä ymmärrys urheilutoimen kokonaisuudesta ja FC Hongan organisaatiosta painoivat valinnassa. Omakohtainen kokemus valmennustehtävistä antaa perspektiiviä valmentajien kohtaamiseen seuran arjessa.

Miksi Honkaan?

–  Halusin uusia haasteita. Honka oli mielestäni hyvä paikka, koska täällä oli hyviä valmentajia ja keskustelu jalkapallon suhteen intohimoista. Näen, että Honka on tulevaisuudessa vielä paljon nykyistä parempi paikka. Hongassa on paljon maajoukkuepelaajia tyttö- ja poikapuolella. Täällä on nuorten pelaajien suhteen hienot kehitysmahdollisuudet. En ole aiemmin toiminut ympäristössä, jossa on näin paljon maajoukkuepelaajia”, kuvailee Vuorinen yhdeksi syyksi, miksi hän halusi tulla FC Honkaan.

–  Uskon nuoriin pelaajiin! Jos heitä viedään oikeaan suuntaan oikealla tavalla niin heidän onnistumismahdollisuutensa ovat paljon isommat.

FC Hongassa on tehty iso, strateginen valinta nuorten pelaajien osalta sekä omien kasvattien että alueen pelaajien suhteen. Tämä on ajoittunut hyvin tähän vuoteen, ja sitä kautta edustuksen ryhmä on muuttunut jo nyt, mitä Vuorinen pitää hyvänä kehityssuuntana.

–  Nuoret haluavat pelata Hongassa ja niin haluankin, että asia on ja myös, että tämä on Suomen paras työpaikka valmentajille ja täällä nautitaan tästä työstä ja tuetaan ja haastetaan toisia.

Vuorista on aina motivoinut toisten ihmisten auttaminen, mikä tuo tekemiselle merkitystä. On hienoa, kun ihmiset ympärillä onnistuvat ja kasvavat, ovat he sitten valmentajia, pelaajia tai joukkueita. Vuorinen uskoo yhdessä tekemisen voimaan:

–  Urheilutoimenjohtajan tehtävä ei ole mikään one man show. Uskon enemmän siihen, että me teemme yhdessä ja osallistumme. Uskon vahvasti, että myös urheilussa ja jalkapallossa ilmapiirin luominen on kaiken A ja O. Ympäristö voi olla myös haastava ja vaativa, mutta kaikki haluavat kehittyä ja kehittää sitä.

Petri Vuorinen kertoo, että hän uskoo urheilutoimenjohtajan tehtävän kasvattavan häntä valmentajana, johtajana ja ihmisenä. Uusi tehtävä tuo uutta näkökulmaa myös valmentamiseen, joka on Vuorisen intohimo.

Urheilutoimenjohtajan tehtävänkuva on rakennusvaiheessa

Petri Vuorinen kuvailee urheilutoimenjohtajan tehtävänkuvaa todella laajaksi. Tehtävänkuva on yhteisenä resurssina sekä Esport Honka oy:n että FC Honka ry:n alla. Vuorinen itse puhuu mielellään yhdestä FC Hongasta, vaikka seurayhteisö koostuukin kahdesta organisaatiosta.

– On hienoa, että seuran sisällä on otettu tämä yksi tehtävä yhteiseksi, mikä tuo myös sen, että tämä ei ole mikään perinteinen urheilutoimenjohtajan tehtävä. Lisäksi tehtävä on uusi Hongassa. Tällä hetkellä rakennan toimenkuvaa. Tavoitteena on, että ensi vuoden alusta tehtävä on nykyistä selkeämpi ja rajatumpi, kertoo Vuorinen.

Urheilutoimenjohtajan tehtäviin kuuluu urheilutoimi kokonaisuudessaan.

– Keskityn sisältöön jalkapallossa. Olen mukana työstämässä meidän henkilöstörakennettamme ja organisaatiotamme tällä hetkellä. Nämä ovat tämän vuoden tärkeimmät tehtävät isossa kuvassa ja koko seurassa. Nuorisourheiluvaiheessa tämä tarkoittaa U12-U15 akatemiajoukkueita ja huippuvaiheen joukkueita U17, Akatemia sekä naisten ja miesten edustusjoukkueet. Edustusjoukkueisiin on valittu valmentajat, joihin seura luottaa ja he johtavat edustusjoukkueita. Vesa Vasaran kanssa olemme tiiviissä yhteistyössä joukkueisiin liittyen, Vuorinen kertoo tehtävänkuvastaan.

Petri Vuorinen toimii lisäksi Sami Hyypiä -akatemian yhteyshenkilönä seuran puolesta. Lisäksi hän hoitaa pelaajatarkkailua seuran sisällä ja seuran ulkopuolella. Tähän luonnollisesti kuuluvat myös pelaajahankinnat.

FC Hongassa on tehty viime aikoina isoja uusia asioita liittyen yhteistyöhön Suomen Palloliiton ja Eerikkilän kanssa sekä seurayhteisön kehittämiseen liittyen. Nämä ovat myös olleet osa Vuorisen työnkuvaa.

Pelaajakehitysohjelma on hyvä työkalu seurakehitystyössä

Palloliiton laatutaso 5:n kehitysprosessin kautta syntyi koko FC Hongan organisaation yhteinen Pelaajakehitysohjelma, joka antaa hyvän työkalun asioiden kehittämiseksi seurassa. Ohjelmasta löytyvät mm. strategiset valinnat, joita seurataan kehitystyötä tehdessä.

–  Iso kiitos Henri Alholle ja Jorma Vertaiselle siitä, kuinka he työn tekivät meidän kanssamme. Oli hyvä asia, että he tulivat ulkopuolisina yhdistämään seuraa. Sitä kautta löysimme meidän omia kehityskohteitamme”, muistelee Vuorinen kehitysprosessia.

– Haluan, että kirkastamme seuran vision Pelaajakehitysohjelman myötä seuraaville vuosille vielä tarkemmaksi niin, että työntekijät, valmentajat, pelaajat ja vanhemmat tietävät, mitä kohti me haluamme mennä. Vision pitää olla jatkossa selkeä. Mitä kohti menemme, miksi olemme täällä ja miksi tätä työtä tehdään? Asioiden konkretisoiminen tuo merkityksen työlle.

Palloliiton seurakehityspäällikkö Henri Alho toimi prosessissa mentorina ja Jorma Vertainen prosessin ohjaajana.

Yksi yhteinen FC Honka

–  Muistan kesältä urheilupuiston ilmapiirin. Aurinko paistoi ja joukkueet pelasivat. Oli Honka-talo ja ihmisiä Akatemian pelissä ja todella hyvä ilmapiiri. Siellä oli vanhempia, nuoria, lapsia, tyttöjä ja poikia ja Pirkko kioskissa. Itselleni tuli silloin yhteisöllisyyden tunne ja jotenkin ajattelin, että näin haluan, että se on myös seurassa, että me olemme yksi iso seura. Kyllä se on täällä mahdollista, jos nämä kaikki ihmiset sitoutuvat ja haluavat olla täällä. Siitä jäi hyvä tunne, Vuorinen kuvailee.

–  Tehtävänkuvani on laaja ja siihen kuuluvat molemmat organisaatiot, mutta puhun vain yhdestä FC Hongasta. Seurassa on lapsiurheiluvaihe, nuorisourheiluvaihe ja huippuvaihe. Näissä kaikissa vaiheissa on paljon hyvää. Suomen mittakaavassa olemme tehneet hyviä tuloksia. Pohja on hyvä jo, mutta on myös paljon tehtäviä, kuten viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen, jotka vaativat meiltä panostusta.

– Näen FC Hongan viiden vuoden päästä erilaisena, vielä vakaampana seurana, jonka rooli Suomifutiksessa ja espoolaisessa yhteisössä on nykyistä merkityksellisempi. Olosuhteiden myötä Espoo on viiden vuoden päästä jo paljon nykyistä isompi niin kuin sen pitääkin olla ja seurayhteisö on yhtenäisempi, visioi Vuorinen.

– Haluan, että pidämme huolta omistamme paremmin kuin aiemmin. Meidän pitää pystyä lisäämään vuorovaikutusta seuran sisällä. Se on ensimmäinen lähtökohta, jos meinaamme menestyä. Seuran arvot ovat taito, kilpailu ja vastuu. Meillä on tosi iso vastuu ja voimme yhdessä viedä eteenpäin Hongan tarinaa. Me kaikki yhdessä olemme Honka!